1. Lyhyt kuvaus

• Ns. Juliaaninen ajanlasku aloitettiin v. 45 eKr., mitä ennen ajanlasku oli hyvinkin epätäsmällistä. Karkausvuosia piti juliaanisessa järjestelmässä olla aina joka neljäs vuosi, mutta aluksi niitä pidettiinkin vahingossa joka kolmas vuosi. Keisari Augustus huomasi virheen, ja sen seurauksena vuosina -9, -5 ja -1 (tai -5, -1 ja +4) jätettiin karkauspäivät pitämättä, jonka jälkeen tilanne normalisoitui.
• Vuotta nolla (0) ei ole olemassa! 31.12.-1 jälkeen tulee 1.1.1 (miinusmerkki kuvaa vuosia eKr.).
• Ns. Gregoriaaninen ajanlaskutapa aloitettiin v. 1582, jolloin huomattiin yksinkertaisen "neljän vuoden" -karkauspäiväsäännön olevan pitkän päälle epätarkka (vuoden oikea pituus on 365,2422 pv.). Paavi Gregorius VIII halusi korjata jo kumuloituneen virheen (vuodesta 45 ekr.), ja niinpä torstain 4.10.1582 jälkeen tulikin perjantai 15.10.1582, josta alkoi uusi ns. gregoriaaninen ajanlaskutapa, joka meillä on nykyisinkin käytössä.
• Em. Gregoriaaninen siirtymä toteutettiin eri maissa eri aikoina ja eri tavoilla (jopa asteittain). Niinpä siirtymiä tapahtuikin vaiheittain yksi toisensa jälkeen, aina 1900 luvulle asti. Tarkempi luettelo maista ja ajoista on alla olevan linkin laajemmassa kuvauksessa, sekä Wikipediassa.
• JD-numero (Juliaaninen päivä -numero) on muuan tapa antaa kaikille päiville juokseva järjestysnumero (alkaen 1.1.4713 eKr.). Tällä ei ole mitään tekemistä Juliaanisen ajanlaskutavan kanssa, vaikka nimet muistuttavatkin toisiaan.
• Pääsiäisen viettoaika oli juutalaisilla aluksi epätarkkaa laskentaa, ja perustui osaksi taulukoihin. Vasta v. 325 hyväksyttiin maailmassa taulukoiden sijaan yhtenäisempi laskutapa pääsiäisen vieton ajankohdalle, jota kaavaa tämäkin ohjelma nyt käyttää.
• Ortodoksisen pääsiäisen vietto alkoi v. 1054. Se seuraa edelleen Juliaanisen kalenterin mukaista pääsiäisen laskentaa (ilman gregoriaanista ajanlaskun korjausta).
• Viikkonumerointi. Kansainvälinen standardi ISO-8601 on määritellyt uuden viikon alkavan aina maanantaista. Samassa standardissa määritetään myös se, miten vuoden viikot tulee numeroida. Milloin viikko jakautuu kahdelle eri vuodelle, niin numeroinnissa se lasketaan kuuluvan sille vuodelle, jossa kyseisen viikon useimmat päivät ovat. Yleensä vuodessa on 52 viikkoa, mutta ne vuodet jotka alkavat torstaina, ja toisaalta ne karkausvuodet jotka alkavat keskiviikkona, sisältävät 53 viikkoa. Huomaa, että tätä kansainvälistä päivä- ja viikkonumerointijärjestelmää ei noudateta esim. Yhdysvalloissa.
• Kuun vaiheen laskennassa tarkkuus on parempi kuin 0,5 pv, mikä riittää mainiosti esim. Urantia-kirjan neljännessä luvussa ilmoitettujen päivämäärien seurantaan. Kuun vaihe toistuu aina n. 29 pv 12 h 44 min ja 2,82 sekunnin välein.
• Harmaa teksti tuloksissa tarkoittaa sitä, että vastauksessa on tiettyä epävarmuutta, tai tulos on ekstrapoloitu varsinaisen alueensa ulkopuolelle (esimerkiksi: viikonpäivä 1.1.4713 eKr on maanantai).

2. Muuta

• Teknisessä mielessä ohjelma hyväksyy kaikki kuukaudet 31-päiväisinä. Mutta on käyttäjän vastuulla tulkita mahd. "ylipäivä" oikealle kuukaudelle. Esimerkiksi syöttämällä päivämäärän 31. syyskuuta (jota ei ole olemassa) tarkoittaa samaa kuin 1. lokakuuta.
• Laskukaavoina on käytetty kaikkein parasta käsillä olevaa tieteellistä tietoaineistoa, joka lähes kaikki löytyy ym. laajemman kuvauksen sivustolta, sen www-linkeistä tai muista tunnetuista tietolähteistä.

3. Laaja kuvaus

• Laskukaavat perustuvat tämän kalenterisivuston tietoihin.