Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alla on joitakin usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Urantiaan. Vastaukset eivät ole mitään virallisia kannanottoja, vaan lähinnä löyhän seulan läpäisseitä muutaman henkilön näkemyksiä, kuten he Urantia-kirjan lukijoina ovat asian ymmärtäneet. Kirjan sanoman syvin sisältö on hyvin moniulotteinen, ja kirja onkin tarkoitettu meille elämänikäistä opiskelua varten.
Jos listasta puuttuu sinua askarruttava kysymys, olet tervetullut lähettämään sellaisen sivuston ylläpidolle. Vastaamme parhaamme mukaan.
Avaa kaikki
1. Urantia-kirjasta
Mikä on Urantia?
Urantia on meidän maapallomme nimi, jolla se tunnetaan maailmankaikkeudessa. Urantia-kirja: (1.1).
Kuka on kirjoittanut Urantia-kirjan?
Emme oikeastaan tiedä. Kirjan ilmestymistavan kaikkia yksityiskohtia ei ole paljastettu. Urantia-kirjan lukujen laatijat esitellään kirjassa erilaisten taivaallisten olentoryhmien edustajina. Näitä, ja lukemattomia muitakin olentoryhmiä kuvaillaan kirjassa niistä kertovissa omissa luvuissaan. Kirja sanoo olevansa "ihmiskunnalle annettu suuri kosmologinen ilmoitus, ensimmäinen sitten Jeesuksen jälkeisen elämän, jolla tulee olemaan käänteentekevää vaikutusta". Vaikutuksen aikajänne on tässä pitkä, oletettavasti useita satoja vuosia. Tekstin laatijat eivät hypänneet suoraan uuden ilmoittamiseen, vaan sitä ennen huolehdittiin, että tekstiin on sisällytetty ihmisrodun jo aikaisemmin tuntemia korkeimpia hengellisiä käsityksiä, menneiltä vuosisadoilta ja vuosituhansilta. Ilmoituksellisessa sisältöosassa heillä oli tarkat ohjeet siitä, mitä saa kertoa ja mitä ei saa kertoa. Näistä aiemmin annetuista ilmoituksista ja ilmoituksen rajoituksista on kerrottu mm. sivuilla 1007–1109.
Perimätiedon mukaan kirjan osat I-III olisivat suurimmaksi osaksi vastauksia ihmisten (ns. Kontaktikomission ja Foorumin) taivaallisille olennoille esittämiin mahdollisimman haastaviin kysymyksiin, jota prosessia kesti noin pari-kolme vuosikymmentä. Kerrotaan myös, että ilmoituksenantajat joutuivat esimerkiksi poistamaan tekstistä jotain vaativimpia kohtia vain sen vuoksi, että kukaan Kontaktikomission tai Foorumin jäsenistä ei kyennyt niitä silloin ymmärtämään, eli tällä prosessilla varmistettiin mm. kommunikoinnin sisältöä, tasoa ja viestien perille menoa. Samoin kerrotaan, että kirjan osa IV sisältö olisi annettu heille poikkeavasti valmiina ja yhdellä kertaa, edellisten osien jälkeen. Kontaktikomissio (noin 5 henkilöä) ja Foorumi (osittain vaihtuva määrä ihmisiä, useita satoja) ovat historian tuntemia henkilöitä, mutta ilmoituksenantajat eivät viisaasti kyllä hyväksyneet kenenkään silloisen ihmisen nimeä liitettäväksi Urantia-kirjaan vain siksi, että he olosuhteiden vuoksi sattuivat olemaan prosessissa mukana, vaan he haluavat, että kirja puhuu täysin itse omasta puolestaaan. Kirjan kaikki teksti on (taivaallisten) ilmoituksenantajien antamaa ja muotoilemaa. Lopulta komissio teki painatusta varten puhtaaksikirjoituksen ja tarkistuksen, ja kirja julkaistiin tätä varten perustetun säätiön toimesta v. 1955. Kirjasta ei odotettukaan mitään äkkisuosiota, ja esim. v. 1958 sitä myytiin vain kolme kappaletta.
Heijaste-lehden 2000-4 artikkelissa (näköislehti tai PDF) yksi Kontaktikomission jäsenistä (William Sadler) kertoo omakohtaista kokemustaan tästä pitkästä ilmoituksen antoprosessista. Samoin on saatavana vihkonen Erään ilmoituksen synty (näköislehti tai PDF), jossa Mark Kulieke, toisen polven edustajana on kerännyt tietoa Urantia-lukujen syntyhistoriasta. Myöskin artikkeli UAI Journalissa 2011-3 (C. Kendall) (näköislehti tai PDF), käsittelee samaa aihetta.
Mikä on Urantia-kirjan alkuperäiskieli?
Urantia-lukuja vastaanotti ryhmä Yhdysvaltalaisia ihmisiä, USA:n Chicagossa, jossa he saivat sen omalla äidinkielellään, eli englanniksi. Voi olettaa ja todennäköisesti ilmoituksen antajat eivät itse pystyneet kommunikoimaan suoraan millään ihmisten kielellä. Sanotaankin, että kielitulkkaus ja tekstin muotoilu tapahtui jollain meille tuntemattomalla taivaallisella menetelmällä (esim. 648.6 ja 1319.2), mahdollisesti myös keskiväliolentojen avustuksella(?). Keskiväliolennot ovat maapallon ainoita pysyviä asukkaita ja ihmisille näkymättömiä. Olemukseltaan he ovat lähellä ihmistä, mutta silti ei-materiaalisia ja lukumäärältään muuttumaton ryhmä: 10 992 olentoa. Ja vaikka he pysyvätkin näkymättömissä, he tuntevat silti ihmiset ja maapallon historian läheltä ja pystyvät kommunikoimaan myös monien hengellisten olentojen kanssa. Heistä kertoo laajemmin luku 77.
Urantia-kirjan englanninkieltä on sanottu hämmästyttävän hyvälaatuiseksi, jossa on kyetty hyödyntämään kielen potentiaalia laajasti, niin sanavalinnoissa, lauserakenteissa kuin ilmaisun rikkaudessa. Mutta kuten tiedämme, niin kielet muuttuvat jatkuvasti, ja 1900-luvun alkupuolen alkuperäistekstistä löytää jo ilmaisuja, jotka 2000-luvulla sanottaisiin ehkä jo vähän toisin. Mutta alkuperäisteksiiin ei ole silti haluttu puuttua – se halutaan säilyttää täysin koskemattomana.
Urantia-kirja sisältää myös joukon ns. uudissanoja, eli sanoja joita meillä ei ole koskaan ollut. Ilman näitä uusia sanoja tiettyjä asioita ei olisi pystynyt meille lainkaan kertomaan. Vain yhtenä esimerkkinä on sana "morontia", joka on lyhyesti sanottuna aineellisen ja hengellisen eräs välimuoto, eli "morontian loimilanka on hengellinen, sen kudelanka on fyysinen" (9.2).
Mistä Urantia-kirja kertoo?
Aihealue on laaja ja tietomäärä syvällistä. Mutta aivan lyhyesti sanottuna: maailmankaikkeuden rakenne ja hallinto, Luoja- ja jumaluuskäsitteet, elämämme tarkoitus, maapallomme historia, elämä maailmankaikkeudessa sekä filosofiasta, uskonnosta, tieteestä jne. Lisäksi ilmoitus kattaa edellisen käänteentekevän ilmoituksen (eli Jeesuksen elämä ja opetukset) uudelleen esityksen hyvin paljon tarkempana kuin historiamme sitä tähän mennessä tuntee. Ihmisille annetuista Jumaluuden ja kosmologian ilmoituksista tämä on järjestyksessä viides, ensimmäisen tapahtuessa jo noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Samoin tämä on ihmisille ensimmäinen koskaan kirjamuotoon puettu ilmoitus.
Kirja haluaa tuoda selkeästi esiin myös Jumalan isyyden, siitä johtuvan poikauden ja ihmisten veljeyden käsitteet. Lisäksi kirja antaa ymmärtää, että maailmankaikeus on todella hyvin organisoitu ja että se on ystävällinen.
Kirjan sisältämät neljä osaa ovat:
1. Keskusuniversumi ja superuniversumit
2. Paikallisuniversumi
3. Urantian historia
4. Jeesuksen elämä ja opetukset
Yleisesti ottaen kirja näyttää tuntevan hyvin asioiden historian ja taustat, mutta kerrontatapa on silti täysin vapaa perinteisten käsityksiemme kahleista.
Oliko alkuräjähdys (Big Bang) kaiken alku?
Jumala asuu "ikuisuuden kehällä", jolla ei ole alkua eikä loppua. Hänelle kaikki aika on aina läsnä. Jumala on maailmankaikkeudessa ainoa aiheuttamaton aiheuttaja, eli lopulta kaikki mikä on, juontuu hänestä. Meidän, aikaan sidottujen kuolevaisten, on vaikea ajatella mitään tapahtumaa, millä ei olisi ajallista alkuhetkeä, tai missä ei olisi aikaa.
Fyysikot ovat huomanneet miten avaruus jatkuvasti laajenee, mitä ilmiötä on pidetty alkuräjähdysteorian vahvimpana perusteluna. Mutta Urantia-kirjassa kerrotaan, että avaruus vuoroin laajenee ja vuoroin supistuu, eli "hengittää" (11:6). Tämä avaruuden hengitys lähtee kaiken keskellä sijaitsevasta Paratiisista. Mutta Paratiisissa itsessään ei ole aikaa eikä se sijaitse avaruudessa, vaan aika ja avaruus alkavat Paratiisin ulkopuolelta.
Avaruushengityksen sykli on noin kaksi miljardia vuotta. Tällä hetkellä sykli on lähellä laajenemisvaiheen huippua, josta laajeneminen alkaa hiljalleen hidastua, kääntyen sitten vastaavaan supistukseen, ennen seuraavaa laajenemista, jne. Eli mitään alkuräjähdystä ei ole koskaan ollut.
Miten elämä tuli maapallolle?
Elämänkantajien ryhmä (luku 36) suunnitteli ja kehitti Urantialle istutettavan elämän kaavat, mikä perustui natriumkloridin (suolan) rakennemalliin, ja valmistivat sen mukaisen protoplasman (alkuliman). Samalla tämä suunnitelma jo sisälsi siitä kehittyvän elämän kaikki eri muodot ja potentiaalit. Protoplasma itsessään on elotonta ainetta, kunnes siihen lisätään elonkipinä. Tämän olennaisimman tekijän – elämän henkäyksen – lahjoittaa siihen Universumin Äiti-Henki, mikä Elämänkantajien välittämänä siirtyy protoplasmaan.
Noin 550 000 000 vuotta sitten tätä protoplasmaa kylvettiin Urantian mataliin, lämpimiin ja suolaisiin merenlahtiin kolmelle eri alueelle, millä varmistettiin elämän kasvaminen kaikille toisistaan hiljakseen erkaneville mantereille. Elämämme alkoi suolavedestä ja nykyään tämä suolaliuos on soluissamme ja huuhtelee niitä.
Elämä kasvoi hiljakseen, ensiksi tuli merenalainen kasvillisuus ja sitten mereneliöt. Myöhemmin kasvillisuutta ja eläinkuntaa siirtyi maalle. Tapahtui luonnollisia mutaatioita ja evoluutio eteni. Lopulta, noin 1 miljoona vuotta sitten, Elämänkantajien pitkään jatkunut työ huipentui, kun Urantialle kehittyi varhaisten, jo sukupuuttoon kuolleiden puoliapinalajin, kantanisäkkäiden, välinisäkkäiden ja kädellisten kautta ensimmäiset kaksi ihmistä, sisarukset (kaksoset) tyttö ja poika. Tällöin oli hetki, jolloin Urantia merkittiin ensimmäistä kertaa asutuksi planeetaksi – ihmistahto oli ilmaantunut maapallolle.
Elämänkantajilla on tiettyyn määrään saakka lupa vaikuttaa suunnittelemansa evoluution kulkuun ja erityisesti ympäristöön, jolla turvataan elämän luonnollinen kehittyminen. Mutta heillä, enempää kuin kellään muillakaan taivaallisilla olennoilla ei ole koskaan lupaa vaikuttaa suoraan toisten olentojen tahtoon ja sen tekemiin päätöksiin.
Mainitut kaksoset, Urantian ensimmäiset ihmisolennot, nimeltään Andon ja Fonta, ovat nyt ylösnousemusmaailmoissa ja haluavat tervehtiä kaikkia Urantialta sinne saapuvia kuolevaisia, eli meitäkin sitten aikanaan.
Mitä kirja sanoo jälleensyntymästä?
Kirja kieltää selkeästi, että ihmisen minuudella tai sielulla olisi mitään aiempaa olemassaoloa tai että hän syntyisi maapallolle uudelleen. Elämämme täällä lihallisessa hahmossa on kertaluontoista ja ainutlaatuista (esim. 1811.5). Kuoleman jälkeen ihminen kyllä "syntyy" uudestaan, mutta ei enää lihallisena, eikä vauvana eikä maapallolle, vaan ylösnousemusmaailmoissa uudessa hahmossaan. Samoin rajan taakse siirtyneiden ihmisten yhteydenotot maapallollamme eläviin ihmisiin ovat ehdottoman poissuljettuja mahdollisuuksia, eli sitä ei koskaan sallita (esim. 1680.7).
Mitä Urantia-kirja sanoo UFOista?
Nykykäsityksen mukaisista UFO-ilmiöistä kirja ei kerro mitään. Henkiolennot voivat matkustaa itse tai toisen kuljettamana jopa moninkertaisella valon nopeudella, kun taas materiaalia voi kuljettaa vain alle valon nopeuden. Kirja mainitsee ilmiöinä myös dematerialisoinnin, antigravitaation, avaruusvahvuudet ja -voimat, pimeät gravitaatiosaarekkeet ja paljon, hyvin paljon muutakin. Loppumattomasta olemassaolon kirjosta huolimatta maailmankaikkeudessa löytyy yhteistäkin; mm. vettä on kosmoksessa kaikkialla! Tosin vesi ja happi eivät ole kaikille elämän edellytyksiä, niin kuin ne ovat meille täällä Urantialla.
Onko avaruudessa muuta elämää?
Maailmankaikkeus on täynnä elämää ja Urantia-kirja kertoo elämän ja asuttujen planeettojen määrän koko ajan lisääntyvän. Tällä hetkellä elämä keskittyy ikuiseen Keskusuniversumiin ja sitä ympäröivään seitsemään Superuniversumiin, joita kutsutaan yhdessä Suuruniversumiksi. Elämää esiintyy eri muodoissa ja hyvin erilaisilla planeetoilla. Oma planeettamme on kuitenkin kokonsa puolesta ja etäisyytensä suhteen aurinkoon ideaalinen elämän ylläpitämiseen. Keskimäärin joka kymmenennellä auringolla on sellainen planeetta, jossa on älyllistä elämää. Myös ulkoavaruuden miljoonat kehittyvät galaksit tulevat olemaan jonain kaukaisuuden hetkenä täynnä elämää.
[Luvusta 12, Universumien Universumi:] "Suuruniversumi on nykyinen organisoitu ja asutettu luomistulos. Se koostuu seitsemästä superuniversumista, joiden yhteenlaskettu evolutionaarinen potentiaali on noin seitsemänbiljoonaa asutettua planeettaa, ellei keskusluomuksen ikuisia sfäärejä oteta lukuun. Mutta tähän varovaiseen arvioon ei ole sisällytetty arkkitehtonisia hallintosfäärejä, eikä se kata organisoimattomien universumien etäisiä ryhmiä."
Tuleeko maailmanloppua?
Ei tule. Luonnolliset vaikeudet ja monet katastrofitkin kuuluvat elämäämme, mutta kerran planeetalle juurrutettua elämää ei päästetä koskaan sammumaan. Aikakausia toisensa jälkeen tulee kulumaan, mutta kaikkien evolutionaaristen maailmojen päämäärä on lopulta saavuttaa pitkälle kehittynyt Valon ja Elämän status.
Onko Helvettiä olemassa?
EI ole! Urantia-kirjassa kadotuksen käsite on vain elämän loppumista, aivan kuin sitä elämää ei olisi koskaan ollutkaan. Hengellinen maailma ei tunne koston käsitettä, vaan oikeudenmukaisuuden puitteissa rakkaus ja armo menee niin pitkälle kuin mahdollista.
Mitä Urantia-kirja sanoo Raamatusta?
Urantia-kirja ei puhu varsinaisesti Raamatusta, mutta monin paikoin kirja kyllä viittaa tuntemiimme ns. pyhien kirjoitusten kohtiin. Näihin lainauksiin viitatessaan kirja usein kuvaa ko. tekstin totuudellisuuden tai vääristyneisyyden määrää, ja ehkä sen syitäkin selittäen. (Esimerkkinä 875.2, 1347.6 ja 152:4). Laajemmin tätä asiaa on käsitelty mm. kirjoituksissa 'Heijaste 2007-3' ja 'Heijaste 2007-4'.
Mitä ovat Ilmestyskirjan Pedot?
Ollessaan väliaikaisessa karkotuspaikassaan Patmoksella Johannes kirjoitti sen Ilmestyskirjan, jonka nykyisin tunnette kovasti lyhennetyssä ja vääristellyssä muodossa. Tämä Ilmestyskirja sisältää jäljellä olevat katkelmalliset jäänteet suuresta ilmoituksesta, josta on kadonnut pitkiä jaksoja ja josta toisia jaksoja on poistettu, sen jälkeen kun Johannes sen kirjoitti. Se on siis säilynyt vain katkelmallisessa ja turmellussa muodossa (1555.7).
Näyssään Johannes näki myös paikallisuniversumin suunnanvalvontaluotuja, päämajamaailman eläviä kompasseja. Nebadonissa tätä suunnanvalvontaa ylläpitävät Salvingtonin neljä valvontaluotua, jotka toimivat universumivirtausten yllä. Mutta näistä neljästä olennosta annettu kuvaus, kun heitä englanniksi kutsutaan pedoiksi – on ikävästi vääristynyt, sillä he ovat verrattoman kauniita ja hahmoltaan ihania. (378.6)
Keitä ovat Lucifer, Saatana ja Paholainen?
Lucifer on Jeesuksen itsensä luoma hallinnollinen poika, yksi yli seitsemänsataatuhannesta kaltaisestaan. Hän oli suurenmoinen olento, kokenut ja loistavalahjainen: kuuluisa viisaudestaan, neuvokkuudestaan ja tehokkuudestaan. Hänet nimitettiin (noin seitsemänsataatuhatta vuotta sitten) meidän paikallisjärjestelmämme (Satanian) toimeenpanopäälliköksi, jolla oli johdettavanaan 607 maailmaa. Saatana (hallinnollinen poika hänkin) toimi Luciferin ensimmäisenä käskynhaltijana ja sanansaattajana.
Mutta lähtökohtaisesti taivaallisia olentojakaan ei luoda täydellisiksi olennoiksi, ja siihen on omat hyvät syynsä. Eli heistäkin, eivät kaikki, mutta monet ovat alttiita erehtymään, jopa lankeemukseen saakka. Noin kaksisataatuhatta vuotta sitten Lucifer mielistyi ja rakastui itseensä niin, että halusi korottaa itsensä ja asemansa ja lähti kapinaan Jeesuksen hallitusvaltaa vastaan ja esitti samalla salaliittoteorioita jotka mukamas ohjasivat nykykäytäntöä, ja mikä oli muutettava. Lucifer onnistui aikansa puhuttuaan saada verraten suuri joukko muita olentoja puolelleen, koska hän oli niin loistavalahjainen, että monien oli mahdotonta kuvitella hänen olevan väärässä.
Myös Urantian silloinen planeettaprinssi Caligastia (alias "Paholainen") lähti täysin sydämin mukaan tähän Luciferin hullutukseen, ja sai planeetallamme paljon pahaa aikaan, mm. viekottelemalla Aatamin ja Eevan epäonnistumaan omassa tehtävässään. Tätä samaa raiteilta suistumista he yrittivät myös Jeesuksen kohdalla, kun hän eli Urantialla noin kaksituhatta vuotta sitten. Mutta siinä nämä kapinalliset eivät enää onnistuneet, vaan Jeesus täällä elämänsä elämän päätteeksi, valtansa auktoriteetillä, laittoi pisteen koko kaksisataatuhatta vuotta jatkuneelle kapinalle. Nyt näiden kapinallisten valta ja vapaus on päättynyt (vielä tuomiota odotellen), eivätkä nämä "räyhähenget" voi omavaltaisesti enää vaivata ketään. Tarkemmin luku 53 (ja 54).
Samassa yhteydessä Jeesuksen Helluntaipäivänä meille lahjoittama Totuuden Henki suojelee meitä vastaisuudessa näiltä epälojaaleilta hengiltä, jos sellaisia koskaan ilmaantuisi uudelleen. Eli kenenkään ei tarvitse enää pelätä joutuvansa perkeleiden tai riivajien valtaan.
Miksi Jeesus tuli Urantialle kaksituhatta vuotta sitten?
Näitä syitä kerrotaan useitakin. Ensiksikin Jeesus tarvitsi omakohtaisen kokemuksen kuolevaisen ihmisen elämästä, syntymästä aikuisuuteen. Jumala-Isä oli antanut hänelle paikallisuniversumin hallittavakseen, mutta että hän saisi siihen suvereenin ja rajoittamattoman omistusoikeuden, hänen piti myös ansaita se – kokemuksellisesti. Hän oli saanut jo kuusi aiempaa tarvittavaa kokemusta erilaisista (taivaallisista) olosuhteista, mutta tämä yksi, maallinen ihmiselämän kokemus häneltä vielä puuttui tullakseen suvereeniksi hallitsijaksi omaan universumiinsa.
Entä miksi hän tuli juuri Urantialle? Hänellä oli valittavanaan lähes neljä miljoonaa muutakin planeettaa, mutta valitsi Urantian. Urantia oli silloin yksi vähäisimmistä, syrjäisimmistä ja onnettomimmista planeetoista. Luciferin kapinan seurauksena Urantia oli kärsinyt monista onnettomuuksista: Planeettaprinssi esikuntineen hajosi kapinaan ja sen kolmensadantuhannen vuoden työ Urantialla valui kutakuinkin hukkaan. Sittemmin Aatamin ja Eevan pysyväksi suunniteltu hallinto ei sekään kestänyt reilua sataa vuotta pidempään, kun heidän hairahduksensa johti sopimuksen irtisanomiseen. Näiden ja muun seurauksena Urantialla oli ilmoituksellisen totuuden valo lähes sammumassa, ja sen suhteen elettiin jonkinlaisessa pimeydessä.
Tähän peilaten Urantialle oli suuri tarve saada lähettää uusi taivaallinen ilmoitus. Takapajuisena planeettana se tarjosi Jeesukselle myös hyvin laajan ja rikkaan kokemuksen ihmisten elämästä ja kärsimyksistä, mitä se vain voi olla. Lisäksi Jeesuksen tavoite täällä oli saada päätökseen Luciferin kapina kaikkineen, jonka hän kukistikin ansiokkaasti vieläpä ihmisenä ollessaan (ennen kastettaan ja Jumalallisia valtuuksia, 134:8). Jeesus valitsi epiteetikseen "Ihmisen Poika", jonka voi kuvitella taivaan maailmoissa olevan hyvin arvokas meriitti, kokemus jota muilla ei ole.
Se, että Jeesus (koko universumin hallitsija) valitsi lahjoittautumiskokemuksekseen elämisen Urantialla, käänsi meidät yhdestä vähäpätöisimmästä planeetasta koko universumin mielenkiinnon kohteeksi, ja on sitä jossain määrin edelleen.
Tuleeko Jeesus tänne vielä uudelleen?
Jeesus selkeästi lupasi tulla Urantialle vielä uudestaan, mutta juuri mitään muuta hän ei tästä paljastanut. Se voi tarkoittaa paluuta vain kerran, mutta yhtä hyvin ja luontevaa olisi myös se, että hän palaisi tänne useammankin kerran. Kuitenkaan se paluu ei tapahtuisi enää tuntemattomana Betlehemin pikkuvauvana eikä lihallisena ihmisenä, vaan oman itsenään, universumin korkeimman hallitsijan asemassa. Mutta siitä tavasta ja ajankohdasta "ei kukaan taivaassa tai maan päällä voi olettaa jotakin lausuvansa". "Edes taivaan enkelit eivät tiedä, milloin tämä tapahtuu". Tästä laajemmin luku 176.
Mikä on syntiä?
Syntiä ei ole sääntöjen, tapojen, lakien tai välttämättä edes omantunnonkaan vastainen toiminta. Yhteiskunnalla on oikeutetut norminsa, mutta ne eivät määrittele syntiä. Syntiä on vasta Jumalan tahdon vastainen toiminta, ja vielä niin, että on toiminut tässä tietoisesti ja tahallisesti. Syntiä ei voi periä, eikä sitä voi tehdä vahingossa tai tietämättään. Väärintekemistä on useaa astetta: on potentiaalista pahaa, erehtymistä (tietämättömyyttä), syntiä ja paatumusta. Paatuneisuutta tulee, kun syntiä valitaan yhä uudestaan ja uudestaan, jolloin henkilö alkaa kadottaa persoonallisuutensa hallintaa, ja kyky anteeksiannon haluamiseen ja vastaanottamiseen loittonee. Ei kuitenkaan ole olemassa syntiä, jota Jumala ei haluaisi ja kykenisi antamaan anteeksi. Raja on vain ihmisen omassa vastaanottokyvyssä.
Mitä Urantia-kirja sanoo syntien sovituksesta?
Sovitusoppi on kirjan mukaan lähes käsittämätön, ja täysin järjenvastainen ajatus. Sellainen antaa irvokasta kuvaa kaikkivaltiaasta rakkauden Jumalasta (75.9). Tällainen oppi pohjautuu muinaiseen primitiiviseen jumalkäsitykseen. Ristinkuolemassa ei ollut mitään, mitä Isä olisi vaatinut, vaan ainoastaan sitä, mitä Jeesus niin auliisti antoi, ja mitä hän ei suostunut välttämään (2019.4). Tässä hän pääsi kokemaan ihmiselämän todellisuutta täysimääräisesti, joka vastaavasti antoi hänelle suunnattomasti lisää kykyä ymmärtää ihmisten moninaisia tunteita ja vaikeuksia. Ristinkuolemassa suurta ei ollut kuoleman tosiasia, vaan paremminkin se suurenmoinen tapa, jolla hän kuoleman kohtasi ja se verraton henki, jossa hän sen teki (2017.7). Se, miksi Jeesuksen kerrotaan ristillä sanoneen "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit", tulee 22. Psalmin sanoista, ja siitä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin kirjan sivulla 2010.3. Kirjassa mainitaan myös, että "Jeesuksesta tehtyjä kuvia ei voi kuin suuresti valittaa. Näillä Kristusta esittävillä maalauksilla on ollut turmiollinen vaikutus nuorisoon - - " [1590.1].
Mitä ihminen voi tehdä pelastuakseen?
Pelastusta ei voi ostaa, eikä ole mitään, mitä ihminen voi tehdä ansaitakseen pelastuksen, vaan pelastus on Jumalan ilmaiseksi antama lahja – lahja kaikille joilla on uskoa, uskoa Jumalan isyyteen ja sen kautta tiedostamaan, että olemme Kaikkein Korkeimman lapsia. Pelastus, Jumalan suosio, on saatavissa vain yksinkertaisen ja vilpittömän, elävän uskon kautta. "Elämän leipä ja elämän vesi annetaan vain niille, jotka isoavat totuutta ja janoavat vanhurskautta – Jumalaa" (2054.3).
Tällä tavoin hengestä syntyneiden ja Jumalaa tuntevien kuolevaisten elämässä nousee esille jumalallisen "hengen hedelmiä", joita ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, lempeys, hyvyys, usko, sävyisyys ja itsehillintä.
"Kun kysymyksessä on ikuinen eloonjääminen, Jumala on sen suhteen säätänyt, että aineellisen ja kuolevaisen tahto on sen osalta suvereeni, ja tämä säädös on ehdoton." (71.3) Jumalan isyyteen uskovien tulisi suhtautua pelastumiseen itsestäänselvyytenä. (2017.4)
Myös vertaus, jonka Jeesus esitti Jumalan suosion saamisesta (1838.2): "Kertomastani ovat hyvänä havainnollistuksena ne kaksi miestä, toinen fariseus ja toinen publikaani, jotka menivät temppeliin rukoilemaan. Fariseus seisoi ja rukoili mielessään: ’Oi Jumala, kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, jotka ovat kiskureita, oppimattomia, väärämielisiä, huorintekijöitä tai vaikkapa sellaisia kuin tuo publikaani. Paastoan kahdesti viikossa; annan kymmenykset kaikesta, mitä saan.’ Mutta matkan päässä seisova publikaani ei tohtinut edes nostaa kasvojaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole armollinen minua, syntistä, kohtaan.’ Sanonpa teille, että publikaani mieluumminkin kuin fariseus meni kotiin mukanaan Jumalan hyväksyminen – –."
Miten meidän tulisi rukoilla?
- Rukoilkaa niin kuin Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan: vilpittömästi, epäitsekkäästi, rehellisesti ja ilman epäilystä.
- Olipa rukous mikä hyvänsä, sen vilpittömyys takaa sen kuulluksitulemisen.
- Sanat ovat rukouksen kannalta epäoleellisia. Jumala vastaa siihen, miten sielu suhtautuu, ei sanoihin, jotka lausutaan.
- Tehokkaan rukouksen täytyy olla täysin omakohtainen, sen täytyy olla "sielun kaipausta".
- Aidoin rukous on todellisuudessa ihmisen ja hänen Tekijänsä välistä hyvin läheistä yhteyttä.
- Kun ihmiset rukoilevat kaitselmuksellista puuttumista elämän olosuhteisiin, monet kerrat heidän rukoukseensa on vastauksena heidän omien asenteidensa muuttuminen elämää kohtaan.
- Jeesus sanoi: "Tehkää hyvät tekonne salassa. Kun annatte almuja, älköön vasen kätenne tietäkö, mitä oikea kätenne tekee. Ja kun rukoilette, hakeutukaa omiin oloihinne, älkääkä hokeko tyhjänpäiväisiä ja tarkoituksettomia fraaseja. Muistakaa aina, että Isä tietää tarpeenne, jo ennen kuin häneltä pyydättekään."
- Aina kun näyttää, ettei rukoukseen vastata, vastauksen viipyminen merkitsee usein sitäkin parempaa vastausta, vaikkakin vastausta, jota jostakin syystä kovasti viivytetään. (1848.5)
Älä epäile, ettetkö saisi vastausta pyyntöihisi. Nämä vastaukset ovat tallessa, ne odottavat, että saavutat ne tulevaisuuteen kuuluvat ja aktuaalista kosmista etenemistä merkitsevät hengelliset tasot, joko tässä maailmassa tai muissa maailmoissa, joilla sinun käy mahdolliseksi tiedostaa ja omaksua nämä kauan odottaneet vastaukset aikaisempiin, mutta väärin ajoitettuihin pyyntöihisi. (1849.3) - Jumalan rakkaudesta ja armeliaisuudesta ei voi hieroa kauppaa.
- Rukouspyyntö ei saa olla tekojen korvike. Ei myöskään saa pyytää itsekästä etua muiden kustannuksella.
- Rukoilkaa itsellenne vain arvoja, älkää aineellisia asioita; rukoilkaa kasvua, älkää mielihalujen tyydyttämistä.
- Muista, että vaikkei rukous saakaan Jumalaa muuttumaan, se saa kuitenkin varsin usein aikaan suuria ja pysyviä muutoksia siinä, joka uskon ja luottavaisen odotuksen vallassa rukoilee.
- Älä ole niin veltto, että pyydät Jumalaa ratkaisemaan ongelmasi, mutta älä toisaalta milloinkaan epäröi pyytää häneltä viisautta ja hengellistä voimaa opastamaan ja tukemaan itseäsi, samalla kun itse päättäväisesti ja rohkeasti käyt käsillä olevien pulmien kimppuun.
- On olemassa vain yksi kaikille Jumalan lapsille sopiva rukouskaava, ja se kuuluu: "Tapahtukoon kaikesta huolimatta sinun tahtosi."
Luku 91, 'Rukoilun kehityshistoria', alaluvusta 4 luvun loppuun (91:4-9).
Jumalan lahja ihmiselle ja ihmisen lahja Jumalalle
Jumala lahjoittaa pyyteettömästi jokaiselle ihmiselle pienen palasen itsestään. Tämä esipersoonallinen Jumalan henkifragmentti, jota kutsutaan myös nimellä Ajatuksensuuntaaja, asuu ihmisen mielessä, ja opastaa ihmistä tietämään mikä on Jumalan tahto. Ajatuksensuuntaaja on puhdasta jumaluutta itseään, ja on ehdottoman immuuni kaikelle pahuudelle. Ajatuksensuuntaaja ei tee päätöksiä ihmisen puolesta eikä koskaan pakota, vaan ainoastaan opastaa. Mutta ihmisen omatunto ei ole sama asia kuin Suuntaajan opastus. Suuntaajan olemassaoloa ja opastusta on ihmisen useimmiten vaikea tiedostaa, koska se toimii ihmisen ylitajunnassa, mikä on toisin kuin alitajunnasta tulevat ajatukset ja mielleyhtymät. Tämä ihmisessä asuva Jumalan henkiosanen on (ihmisen niin halutessa) vakuutus hänen ikuisesta eloonjäämisestään ja varmasta tiestä aina Paratiisiin saakka, itsensä Jumalan luo. Ajatuksensuuntaajan olemuksesta ja tehtävästä enemmän, kokonaisen neljän luvun verran: Luvut 107, 108, 109 ja 110.
Ihmisen arvokkain lahja Jumalalle, on suostuminen Jumalan johdatukseen. "Se, että ihminen rakkautta tuntien vihkii tahtonsa Isän tahdon täyttämiseen, on mieluisin ihmisen antama lahja Jumalalle. Tosiasiassa sellainen luodun olennon tahdon pyhittäminen on ainoa todellista arvoa omaava lahja, jonka ihminen voi Paratiisin-Isälle antaa." (22.5)
Miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä?
Isä ei lähetä kärsimystä mielivaltaisena rangaistuksena väärintekemisestä eikä Isä tarkoituksellisesti kiusaa lapsiaan. Ihmisen ei tulisi syyttää Jumalaa kärsimyksistä, jotka ovat hänen valitsemansa elämäntavan luonnollinen seuraus. Luonnon katastrofit, ajallisuuteen kuuluvat onnettomuudet ja muut tuhoisat tapahtumat eivät ole jumalallisista tuomioista johtuvia vitsauksia tai Kaitselmuksen lähettämiä salaperäisiä koettelemuksia. Ihmisen ei tulisi valittaa kokemuksista, jotka kuuluvat osana elämään, sellaisena kuin sitä tässä maailmassa eletään. Isän tahto on, että kuolevainen ihminen työskentelee sinnikkäästi ja johdonmukaisesti kohentaakseen omaa tilaansa maan päällä. Järkevä uutteruus antaisi ihmiselle mahdollisuuden päästä suurimmasta osasta hänen maista kurjuuttaan (otteita sivulta 1661.5).
Eikä ihmisten täällä kokemat kärsimykset ei ole pelkästään huono asia. Urantia-kirjan kuvatessa muuaita taivaallisia, jo syntymästään asti täydellisiä olentoja, kertoo miten "he kadehtivat ihmisiä", jotka ovat saaneet kokea epätäydellisyytta. Samalla kirja toteaa, että "kosmoksen suurin kärsimys on, ettei ole koskaan kärsinyt. Kuolevaiset oppivat viisautta vain kokemalla koettelemuksia". Ja lisäksi: "universumissa kokemus on asia, jota mikään ei voi korvata".
Ovatko ihmiset tasa-arvoisia?
"Jumala ei katso henkilöön" (mm. 1468.3 ja 1958.1). Jumalan edessä ja hengellisesti katsoen kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Kehittyvän maailman sivistyneisyysaste mitataan mm. sillä, miten hyvin naiset ovat saavuttaneet tasa-arvoisuuden miehiin. "Ainoat maailmat, joissa sosiaalisia kerrostumia ei esiinny, ovat kaikkein alkeellisimmat ja kaikkein edistyneimmät maailmat" [792.5]. Fyysinen perimä ja elinolosuhteet voivat ihmisillä olla – ja ovatkin – epätasa-arvoisia, mutta sen vaikutus on ajallisuudessa kovin lyhytaikainen, eikä se jatku enää täältä lähdettäessä. Vähemmistökysymykset eivät suoranaisesti kuulu Urantian aihepiiriin, koska ne ovat paremminkin kehittyvän yhteiskunnan sosiaalisia ja poliittisia ratkaistavia asioita. Mutta sitä kirja pitää kyllä tärkeänä, että meitä ihmisiä kasvatetaan erilaisuuden näkemiseen, hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Tämä oli esimerkiksi yksi niistä syistä, miksi mm. ihmisrodusta haluttiin meillä kehittyvän useita eri värejä (kuten punainen, keltainen, sininen, indigo, jne.) (esim. 726.2-7)
Mitä kirja kertoo maailman eri uskonnoista?
Urantia-kirja käsittelee monia maailman uskontosuuntia, ja yleensä se esittelee kustakin niiden parhaan puolen, eli sen mikä niissä on totta ja hyvää. Mikään nykyisistä uskonnoista ei ole täydellinen, mutta tärkeimpänä kaikista uskonnoista kirja pitää ihmisen henkilökohtaista uskoa ja -uskontoa, jota paraskaan uskontoinstituutio ei voi korvata.
Tunnettuja uskontoja ja niiden eri lahkoja on maapallolla lukemattomia. Laajimmalle levinneitä ovat kristinusko, islam ja hindulaisuus. Uskonnot voidaan lajitella Urantia-kirjan mukaan neljään tyyppiin; kehitysuskonto, ilmoituksen kautta saatu uskonto, sekoitus kehityksen ja ilmoituksen avulla muotoutuneesta uskonnosta, sekä ihmisen filosofisen ajattelun pohjalta muodostetut teologiset opit ja järjen luomat uskonnot. Kirjassa arvostetaan kaikkia uskontoja, jotka kurottautuvat Jumalaa kohti, mutta suurimpana kaikkien joukossa pidetään ihmisen omaa henkilökohtaista uskonkokemusta ja Jumalasuhdetta.
[Luvusta 103:] "Vaikka uskonnossasi onkin kysymys henkilökohtaisesta kokemuksesta, on sangen tärkeää, että sinuun vaikuttaa tietoisuus siitä, että on olemassa suuri määrä muita uskonnollisia kokemuksia (muiden ja erilaisten kuolevaisten toisistaan poikkeavat tulkinnat), jotta voisit estää uskonnollisen elämäsi muuttumisen minäkeskeiseksi – rajoittuneeksi, itsekkääksi ja epäsosiaaliseksi."
Mikä on Jeesuksen opetusten merkitys?
Jeesuksen opetukset olivat edellinen käänteentekevä ilmoitus maailmallemme, ennen Urantia-lukuja. Mutta koska hänen opetuksensa ovat ajan saatossa säilyneet huonosti ja osittain vääristyneetkin, ja ne koettiin silti arvokkaaksi oppaaksi vielä nykyajallekin, niin Urantia-lukujen yhteyteen saatiin Jeesuksen opetuksista kattava uudelleenesitys, muotoiltuna nykyajan ihmisen ajattelutavan mukaisesti. Siinä kuvataan mm. miten "Jeesus toi uskonnon filosofian taivaasta alas maan päälle." (159:5). Ja Jeesuksen julistama evankeliumi aivan lyhyesti sanottuna on "Jumalan isyys ja siitä koituva ihmisten veljeys".
Mikä on Jumaluuden Kolminaisuus?
Urantia-kirja laajentaa nykyistä kolminaisuuskäsitettämme huomattavasti, esittäen monia erilaisia kolminaisuuksia ja kolmiyhteyksiä. Tuntemamme Paratiisin-Kolminaisuus pitää sisällään kolme ikuista Jumaluuden persoonaa: Universaalinen Isä, Iankaikkinen Poika ja Ääretön Henki. Jeesus ja Pyhä Henki eivät ole osa Paratiisin-Kolminaisuutta. Urantia-kirjan mukaan Jeesus on yksi Luoja-Pojista, joita Universaalinen Isä ja Iankaikkinen Poika ovat yhdessä personoineet, ja hän on meidän paikallisuniversumimme, Nebadonin, luoja ja hallitsija, ja joka edustaa meille käytännössä Universaalista Isää. Pyhä Henki taas on Paratiisin Äärettömän Hengen tyttären, Luovan Hengen hengellinen yhteyspiiri, joka toimii meidän paikallisuniversumissamme, vähän samaan tapaan kuin Totuuden Henki, joka on Luoja-Poikamme (Jeesuksen) vuodattama Henki.
Kolminaisuusoppia esiintyi maailmassa jo ennen Jeesuksenkin aikaa, mutta vain harvat siitä paljonkaan ymmärsivät. Jeesus puhui kolminaisuudesta lähinnä vain apostoleilleen, mutta heidän syvälle juurtunut uskonsa ainoaan jumalaan, Jahveen, esti heitä sitä täysin ymmärtämästä.
Ohjaako maailmankaikkeutta evoluutio?
Evoluutio saattaa olla hidasta, mutta se on erehtymättömän tehokasta, ja saavuttaa aina tavoiteensa. "Jumalan myllyt pyörivät hitaasti". Evoluutio on aina päämääräistä, johtuen Elämänkantajien, fyysisten valvojien ja auttajahenkien toiminnasta. Kuolevaisten olemassaolo suunniteltiin älyperäisesti eikä orgaaninen evoluutio ole sattumaa. Maailmankaikkeuden tunnussana on edistys.
Miten ihminen eroaa eläimestä?
Ihmisellä on eläimellinen alkuperä, oheisen evoluution mukaisesti. Mutta sitä mahdollisuutta, että Urantialla mistään eläimestä enää kehittyisi uutta ihmistä, ei ole. Se tie on jo kerran käyty, ja on nyt suljettu (734.2).
Ihmisellä ja eläimellä on fyysisen aivokapasiteettieron lisäksi kaksi merkittävää eroavuutta:
Mielenauttajahenget (36:5). Nämä ovat universumin Äiti-Hengen lapsia, ei-persoonallisia henkiyhteyspiirejä aineellisissa maailmoissa, ja niitä on seitsemän, joita kutsutaan nimillä: intuitio, ymmärrys, rohkeus, tieto, neuvo, palvonta ja viisaus (huomaa järjestys!). Hyvin alkeellisten eläinten mielissä ehkä vain ensimmäinen tai muutama ensimmäinen saa toiminnalleen vastakaikua, ja pidemmälle kehittyneet eläimet voivat hyödyntää korkeintaan viittä ensimmäistä mielenauttajaa.
Sen sijaan ihminen, jolla on persoonallisuuden erikoisoikeudet saavat mielenauttajikseen myös kaksi viimeistä henkiauttajaa, palvonnan ja viisauden. "Palvonnan henki erottaa yhteydessään olevan ikiajoiksi eläimen mielellä varustetuista sieluttomista luoduista. Palvonta on merkki siitä, että palvoja on ehdokkaana hengelliseen ylösnousemukseen." Viisauden auttaja on auttajista korkein, kaikkien muiden työn henkikoordinoija ja yhdistäjä.
Persoonallisuus (112:0). Urantian ihmisolennoille on annettu persoonallisuus, jota eläimillä ei ole. Persoonallisuudella on minätietoisuus ja suhteellisen vapaa tahto, joka voi haluta ja valita eloonjäämisen kuolemassa. Persoonallisuus on aina ainutkertainen, eikä toista samanlaista ole eikä tule.
Pääsevätkö eläimet taivaaseen?
Kasvien ja eläinten kuoltua niiden olemassaolo lakkaa, eivätkä ne yksilönä selviydy kuolemasta (404.3).
Millaista on kuoleman jälkeinen elämä?
Kun ihminen haluaa ikuista elämää, hänet tullaan herättämään kuolleista tietyn ajan jälkeen. Tämän väliajan ihminen on täysin tiedoton, eikä niin ollen tiedosta myöskään ajan kulkua. Väliaika on tyypillisesti kolmesta päivästä useaan tuhanteen vuotta, jolla nyt ei sinänsä ole merkitystä.
Ihminen saa uuden ruumiin, joka on aineeltaan morontiaa, eli aineellisen ja hengellisen välimuotoa, eikä siinä ole enää mies- tai nainen -sukupuolta. Suurin osa maisen elämän muistikuvista katoaa merkityksettömänä ja tehtävänsä tehneenä, ja ihminen muistaa suoraan vain niitä asioita, joilla on ollut hänelle hengellistä merkitystä tai morontia-arvoa (esimerkiksi persoonallisuuksien väliset suhteet omaavat kosmista arvoa, ja ne muistikuvat säilyvät. Mansiomaailmoissa sinä tunnet ja sinut tunnetaan). Alussa elämä on suunnilleen sellaista kuin se oli täällä maapallolla, eikä ihmiselle tullut muuta lisää kuin eloonjäämisen kokemus. Mutta sitten alkaa aikakausia toisensa jälkeen kestävä loputon edistyminen ja asteittainen hengellistyminen kohti täydellisyyttä, ja lähes tulkoon suunnattoman pitkä, pitkä tie kohti Paratiisia, jossa voi lopulta kyetä tunnistamaan ja nähdä Jumalan "kasvoista kasvoihin". Eikä tie suinkaan lopu siiihen, vaan sitten avautuu yhä uusia ja loputtomia tehtäviä – palvelua ikuisuudessa.
Mikä on virallinen tulkinta Urantia-kirjan tekstin sisältöön?
Ei ole olemassa tahoa, jolla olisi muita oikeampi tai jokin virallinen tulkinta kirjan sisällöstä! Edes Urantia-järjestöt eivät ole tässä asiassa yhtään sen auktoriteettisempiä kuin kirjan muutkaan lukijat. Kaikki voivat esittää omaa tulkintaansa ja vaihtaa ajatuksiaan näistä asioista lukuisissa eri foorumeissa, kuten opintoryhmissä ja internetin eri keskustelupalstoilla.
2. Urantia yleistä
Tekijänoikeudet, rekisteröidyt tavaramerkit ja tekstin lainaus.
Urantia-säätiö on määritellyt varaamiensa oikeuksien luvallisesta käytöstä seuraavaa:
Säätiön tekijänoikeuksien luvallinen käyttö
Onko Urantia itsessään uskonto?
Ei ole. On kyllä ihmisiä, jotka mieluusti haluaisivat Urantiasta oman virallisen uskonnon, mutta Urantia-liike on siitä aina viisaasti kieltäytynyt. Eikä kirjan tekstikään puolla uuden uskonnon luomista vain Urantia-kirja lähtökohtanaan (kuten Raamattu on kristityille).
Paljonko Urantia-kirjan lukijoita on?
Arvio on vaikea, mutta todettakoon, että kirjaa on myyty maailmassa lähes miljoona kappaletta ja suomenkielistäkin 7–8 tuhatta. Kielikäännöksiä on valmiina jo lähemmäs kolmekymmentä ja tekeillä on useita muita. Joitain kielikäännöksistä on saatavilla vain sähköisesti, ilman paperista kirjaa. Lisäksi kirjaa luetaan ja ladataan huomattava määrä internetissä. Silti tähänkin suhteutettuna lukijoiden järjestäytymisaste on pieni ehkä siksikin, että monet palvelut ja osallistumiset ovat saatavilla myös ilman jäsenyyksiä yhdistyksissä.
Ketkä lukevat Urantia-kirjaa?
Urantia-kirjaa lukevat yhtä hyvin monet oppineet tiedemiehet kuin myös koulusivistystä vaille jääneet maallikotkin; samoin lukijoiksi on tullut ihmisiä kaikista maailman uskontokunnista ja roduista kuten myös Luojastaan vielä tietämättömiä tai sitä epäilleitä ateistejakin. Yhteisenä piirteenä heillä kaikilla on kuitenkin ollut varaukseton halu tietää yhä enemmän perimmäisten totuuksien alkulähteistä, johon Urantia-kirja tarjoaakin ihmiselle mitä ehtymättömimmän lähteen, kuvatessaan sitä ikuista, muuttumatonta, elävää ja alati paljastuvaa kosmista totuutta ja viisauden lähdettä, joka muovaa universumien universumia aikakaudesta toiseen, ja samoin sitä henkilökohtaista uskoa ja tapaa jolla ihmiset pelastuvat ikuiseen elämään. Toki kirja kertoo vielä hyvin paljon muutakin ihmistä kiinnostavaa, jättäen runsaasti tilaa myös lukijan omalle ajatustyölle.
Mistä voin hankkia Urantia-kirjan?
- Kirjakaupat ja kirjastot, elleivät jo omista kirjaa, voivat sellaisen hankkia.
- Suomenkielistä Urantia-kirjaa tuo maahan Kustannus Oy Rajatieto
(eli Ultra-lehti). Muunkielisten käännösten ostopaikoista saa vinkkejä Urantia-säätiöltä. - Sähköisesti voi Urantia-kirjaa lukea ja ladata internetissä, kaikilla käännetyillä kielillä (noin 27+). Samoin siellä on käytettävissä tehokkaita sanahakuun soveltuvia apuohjelmia.
Kuka suojelee / kääntää / painattaa / jakelee Urantia-kirjaa?
Urantia-säätiön pääasiallinen tehtävä on säilyttää Urantia-kirjan alkuperäinen teksti ja tehdä laadukkaita käännöksiä maailman eri kielille. Säätiöllä on ollut lain suomat tekijänoikeudet alkuperäiseen englanninkieliseen Urantia-kirjaan, mutta tältä osin tekijänoikeudet raukesivat ns. Bernin Sopimuksen voimaantultua v. 2006. Siitä huolimatta säätiö huolehtii arkistoissaan alkuperäisen Urantia-kirjan tekstin säilymisestä ja koskemattomuudesta. Säätiö omistaa edelleen tekijänoikeudet kaikkiin tekemiinsä Urantia-kirjan käännöksiin 50 vuotta niiden julkaisusta. Säätiö myös huolehtii kirjan painattamisesta ja jakelun saatavuudesta maailmanlaajuisesti.
Miten eri Urantia organisaatiot eroavat toisistaan?
- Urantia-säätiö
- Kansainvälinen Urantia-yhdistys (UAI)
- Kansalliset Urantia-yhdistykset (eli paikalliset Urantia-seurat), ja
- Muut itsenäiset Urantia-yhdistykset ja lukuisat nettisivustot
Kansainvälinen Urantia-yhdistys (UAI) on kansallisten seurojen kattojärjestö. Sen jäsenistö on eri maissa toimivat kansalliset Urantia-seurat. UAI järjestää mm. kansainvälisiä Urantia-kirjan lukijoiden konferensseja ja julkaisee kahta lehteä, joissa on lukijoiden kirjoituksia ympäri maailmaa.
Kansalliset Urantia-yhdistykset ovat lukijoiden itsensä muodostamia palvelujärjestöjä, jotka ovat liittyneet UAI:n alaisuuteen ja sen sääntöihin ja voivat käyttää toiminnassaan Urantia-logoa (kolme samankeskistä taivaansinistä ympyrää). Yhdistyksillä on jäsenistö, johon kirjan lukeneet voivat liittyä.
Muut itsenäiset Urantia-yhdistykset ja nettisivustot ovat riippumattomia toimijoita, jotka haluavat omalta osaltaan olla levittämässä tietoisuutta Urantia-ilmoituksesta.
Minkälainen konsensus Urantia-kirjan lukijoiden keskuudessa vallitsee?
Käytännössä yhteistyö ja erimielisyydet ovat aivan samalla tasolla, kuin missä tahansa ihmisten muodostamissa sosiaalisissa yhteisöissä; tässä suhteessa on tuskin mainittavaa eroa keskiarvoon. Sosiaaliset taidot on opittava, eivätkä ne hypähdä mihinkään hengellisyyttä lukemalla. Oppiminen vaatii asennetta ja kärsivällisyyttä.
Mitä ovat Urantia-kirjan lukupiirit?
Nämä ovat lukijoiden omaa ja riippumatonta vapaaehtoistoimintaa. Osallistuminen lukupiiritoimintaan on hyväksikoettu tapa kirjan opiskeluun, olitpa sitten vasta-alkaja, tai luet kirjaa jo 7:ttä kertaa. Ryhmä itse määrittelee omat toimintatapansa, mutta monet niistä kokoontuvat keskustelemaan esimerkiksi pariksi tuntia viikossa.
Edustan uskontoa X, voinko osallistua/liittyä Urantia-kirjan lukijoiden mukaan?
Kyllä toki! Mikään asia ei poissulje ketään. On jopa hyvä, että Urantia-kirjan lukijat kuuluvat mahdollisimman monenlaisiin muihinkin yhdyskuntiin, järjestöihin, luottamustehtäviin, virkoihin ja vastuullisiin tehtäviin. Näin toimien he voivat omalla esimerkillään ja viisautta noudattaen viedä saamaansa ilmoitusta eteenpäin ja toteuttaa sitä käytäntöön.